Ulkoleikeissä vai älylaitteilla – Mitä lapsi oppii eri leikkivälineillä?
Lapsen maailma on täynnä ihmeitä. Monipuolinen kasvatus perustuu siihen, että molempia maailmoja – ulkoilmaa ja digitaalista ympäristöä – hyödynnetään oikeassa suhteessa.
Sekä ulkoleikit että älylaitteiden kanssa vietetyt hetket kehittävät lasta. Ulkoleikit edistävät sosiaalisia ja fyysisiä taitoja, älylaitteiden parissa leikkiminen puolestaan kehittää tärkeitä teknologisia ja kognitiivisia kykyjä.
Leikin eri tapojen ja välineiden vastakkainasettelu on vaarallista, sillä tärkeintä on vain se, että lapsi leikkii!
Mitä artikkeli käsittelee?
Artikkelissa tutkitaan lapsen oppimisen monimuotoisuutta, demonisoimatta mitään lapsen oppimisen tapaa. Leikki, tapahtui missä tahansa ympäristössä, kehittää aina lasta. Sekä ulkoleikit että digitaalinen leikki tukevat lapsen kehitystä eri näkökulmista.
Tavoitteena on inspiroida vanhempia löytämään tasapaino, jossa lapsen kasvu ja oppiminen saavat kukoistaa luonnollisesti.
Leikki on tärkeää lapsen kehitykselle, leikkitavasta riippumatta!
Hyötyjä ovat mm.
- Sosiaaliset vuorovaikutustaidot kasvavat
- Emotionaalinen kasvu ja toimijuus vahvistuvat
- Empatian ja yhteistyötaitojen kehitys
- Fyysiset ja motoriset taidot
- Luontokosketus vahvistaa immuunijärjestelmää
- Vähentää stressiä ja parantaa mielialaa
- Mielikuvituksen kehitys ja kekseliäisyys
- Teknologiset perustaidot
- Tiedon etsiminen ja saaminen
- Kognitiiviset taidot
- Digitaaliset luovuuden taidot ja tarinankerronta
- Pelillisyys tekee oppimisesta hauskaa ja sitouttaa
Leikki on villi voima -artikkelissa kerromme lisää leikin vaikutuksesta lapsen kehitykseen.
Miten leikki tukee lapsen kehitystä?
Leikki on perusta kaikille sosiaalisille suhteille
Sosiaalinen vuorovaikutus, kuten ystävyyssuhteiden rakentaminen ja syventäminen, syntyvät usein leikin kautta.
Ystävyyssuhteet ja yhteistyötaidot eivät ainoastaan auta arjen haasteissa, vaan rakentavat myös pohjan kaikille lapsen tulevaisuuden ihmissuhteille.
Leikki on lähes aina vuorovaikutusta. Jo kukkuu-leikki pienen vauvan ja vanhemman välillä on sitä varhaista vuorovaikutusta, kertoo Karolina Lamroth, Leikkipäivä-ohjelman koordinaattori Mannerheimin Lastensuojeluliitosta.
Leikeissä lapsi oppii jakamaan, neuvottelemaan ja ratkaisemaan konflikteja kavereiden kanssa sekä toimimaan itse aktiivisena tekijänä sosiaalisissa suhteissaan.
Myös digileikit voivat vahvistaa yhteenkuuluvuutta ja kaverisuhteita.
Mielikuva digitaalisesta leikistä on usein se, että se on yksinäistä ja passivoivaa, vaikka tosiasiassa lapsi leikkii onlinena peliyhteisönsä tai kaveriensa kanssa.
Yhteispelit ja ryhmässä toimiminen auttavat lasta ymmärtämään omia, sekä muiden tunteita, tarpeita ja rajoja. Leikit tukevat näin lapsen emotionaalista kehitystä.
Lue vinkit parhaiden kesäolympialaisten järjestämiseen, perheen yhteinen laatuaika on taattu!
Lapsen motoriikka kehittyy parhaiten kaatumalla
Fyysisen aktiivisuuden merkitys on korvaamaton lapsen kasvun ja kehityksen kannalta. Juokseminen, hyppiminen ja heittäminen edistävät lihasvoimaa, tasapainoa ja koordinaatiota. Itsevarmuuskin kasvaa, kun lapsi oppii käyttämään kroppaansa.
Liikunta auttaa myös aivojen kehityksessä, kun lapsi oppii suunnittelemaan liikkeitään ja reagoimaan ympäristön muutoksiin.
Ei siitä ole kauaa, kun Pókemon oli valtava hitti, joka liikutti ja innosti kokonaisia perheitä. Digipelit voivat olla lapselle portti ulkoleikkeihin, Karolina muistuttaa.
Lapsen motorista kehitystä, vaikkapa puuhun kiipeämisen opettelua, ei voi korvata muulla tavoin, mutta digipeleistä voi saada niihin tarvittavan kipinän.
Katso tästä parhaat tuotteet kesäisiin ulkoleikkeihin. >>
Vinkki: Ulkoilma rauhoittaa mieltä, vähentää stressiä ja parantaa mielialaa – kaikenikäisillä!
Leikin ei tarvitse aina olla hyödyllistä – se voi vain olla leikkiä!
Leikki muuttuu aina ajassa, eikä paluuta aikuisten usein nostalgisoimaan aikaan ole.
Nykymaailma tuottaa oman lisänsä leikkiin, eikä paluuta vanhaan ole. Ennen ei kaikki ollut paremmin, vaikka vanhemmista siltä tuntuu. Ennen asiat olivat eri tavalla, Karolina kertoo.
Elämme ympäristössä, jossa älylaitteet kulkevat aina mukanamme ja ovat saatavilla turruttamaan “tylsiä hetkiä”.
Lapsen aivot tarvitsevat myös tylsiä hetkiä. Leikin ei tarvitse olla hyödyllistä, sen ei tarvitse tuottaa mitään. Leikki itsessään on tärkeää!
Leikki luonnossa haastaa lapsen ongelmanratkaisutaitoja ja kehittää mielikuvitusta.
Jos pää on jatkuvasti täynnä ärsykkeitä, on uuden keksiminen hitaampaa, sen me tiedämme. Mutta lapset ovat luovia puhelimenkäyttäjiä, älylaite toimii hyvin vaikka leikin apuvälineenä. Ei ongelma ole se älylaite, vaan se miten sitä käyttää.
Maailma on digitaalinen, halusimme tai emme
Teknologiset (kuten muutkin) taidot oppii tekemällä
Digitaalinen maailma avaa paljon puhuttujen uhkien lisäksi myös mahdollisuuksia. Teknologisten taitojen oppiminen on nykymaailmassa arvokasta.
Lapsi, joka osaa navigoida älylaitteilla, saa tarvittavat edellytykset tulevaisuuden digitaalisessa koulu- ja lopulta työelämässä menestymiseen. Pelilliset elementit auttavat harjoittelemaan loogista päättelyä ja strategista ajattelua.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä Duodecim, korostavat tasapainoista lähestymistapaa älylaitteiden käytössä.
Ruutuaikasuositukset
- 0–2v ruutuaikaa suositellaan välttämään tai tarjoamaan harkiten
- 2–5v ruutuajan kokonaiskestoksi suositellaan noin tunti päivässä
- Kouluikäisillä lapsilla ruutuaika voi olla osa päivittäistä elämää, mutta sen tulee olla valvottua ja osana monipuolista arkea
- Myös aikuisen on hyvä tarkkailla ruutuaikaansa ja löytää tasapaino
Vinkki: Yhteinen ruutuaika (vanhemman kanssa) tukee lapsen oppimista!
Digitaalisten sovellusten ja sisältöjen kautta lapsi oppii etsimään tietoa. Vanhemman ohjauksessa kehittyvät hiljalleen myös lähdekriittisyys ja valppaus digitaalisen maailman uhkien varalta.
Lelutkin siirtyivät digiaikaan
Digitaalisten lelujen maailma kasvaa muun maailman mukana. Digilelujen tarjoamat mahdollisuudet ovat laaja-alaisia ja rikastuttavat lapsen leikkiä monella tavalla.
Tekoälylelujen avulla lapsi pääsee (turvallisessa ympäristössä) osaksi tarinaa, joka syventää kokemusta. Voit lukea artikkelimme tekoälyleluista täältä.
Digitaaliset lelut laajentavat perinteisen leikin rajoja. Monissa leluissa on mobiilisovellus, joka tuo lisämaustetta leikkiin.
Myös erilaiset pelit ovat saaneet jo digitaalisia ulottuvuuksia, joiden avulla ne syventävät pelielämystä. Suositut mysteeripelit käyttävät hyväkseen teknologiaa, jota jokaiselta löytyy kotoa.
Vinkki: Älylaite voi tukea luovuutta! Lähes jokainen vanhempi kantaa taskussaan editointikalustoa, joka voi vapauttaa lapsen luontaisen tarinankerronnan lahjan.
Kouluissa oppiminen tapahtuu jo digitaalisessa ympäristössä
Ennen kouluikää lapsella ei odoteta olevan laajaa teknologiataitojen osaamista, mutta perustaidot digitaalisessa ympäristössä voivat helpottaa myöhempää oppimista.
Tässä keskeisiä teknologiataitoja, joita varhaiskasvatuksen aikana voi kehittää:
- Kosketusnäytön peruskäyttö
- Sovelluksen avaaminen ja sulkeminen
- Perusnavigointi älylaitteella
- Turvallinen digitaalinen käytös
Opetukselliset sovellukset, joissa yhdistyvät leikki ja oppiminen, tukevat lapsen kognitiivista kehitystä ja auttavat kehittämään ongelmanratkaisutaitoja.
Tasapaino kahden maailman välillä
Rutiini myös digimaailmassa
Monipuolinen kasvatus perustuu siihen, että molempia maailmoja – ulkoilmaa ja digitaalista ympäristöä – hyödynnetään oikeassa suhteessa. Rutiinien ja aikataulujen luominen on lapsille aina tärkeää.
Suunnittele päivä niin, että siihen sisältyy aikaa sekä ulkoleikeille että digitaaliselle oppimiselle. Kun lapsi tietää milloin ruutuaikaa on luvassa ja milloin se loppuu, ovat siirtymät helpompia.
Säännölliset digitaaliset tauot eli offline-hetket tekevät hyvää kaikenikäisille. Rajoita myös lapsen ruutuaikaa sopivasti, jotta lapsi saa monipuolisesti liikuntaa ja sosiaalista kanssakäymistä.
Osallistuva vanhempi, myös digimaailmassa
Yhteiset hetket ovat lapselle tärkeitä niin digitaalisessa maailmassa kuin ulkoleikeissäkin. Parhaan tuen oppimiseen lapsi saa, kun vanhempi osallistuu toimintaan.
Vietä aikaa yhdessä, olipa kyseessä sitten leikkipuistossa leikkiminen tai digitaalisen maailman seikkailu. Kokeilkaa yhdessä myös uusia oppimispelejä ja sovelluksia. Keskustelkaa siitä, mitä pelissä tapahtuu ja mitä siitä voi oppia.
Lapsen itsetunnolle on tärkeää, että aikuinen näkee hänen taituruutensa ja ihanuutensa. Anna lapselle mahdollisuus esitellä taitojaan, Karolina ohjeistaa.
Vanhemman ei tarvitse ymmärtää. Mutta kiinnostunut ja utelias voi silti olla.
Yhteiset hetket ovat avainasemassa lapsen kehityksessä. Kun vanhemmat osallistuvat sekä ulkoiluun että digitaalisiin aktiviteetteihin, lapsi saa turvallisen ympäristön kokeilla uusia asioita ja oppia samalla vanhemmiltaan.
Vinkki: Vanhempien käytös toimii usein parhaiten lapsen ohjenuorana. Näytä omalla toiminnallasi monipuolista ja tasapainoista arkea.
Pelejä koko perheen yhteisiin hetkiin >>
Lataa koko perheen puuhabingo ulkoleikkeihin >>
Lopuksi
Leikki luo uskoa tulevaan! Tässä maailman ajassa aikuisten tehtävänä on pitää yllä optimismia ja vahvistaa hyvää. Maailman tilanne ei ole lasten kannettavana. Aikuisen velvollisuus on saada pienennettyä omaa huolen kierrettään ja järjestää tilaa leikille.
Tasapaino tukee lapsen kehitystä. Vanhempien rooli on keskeinen, he auttavat lasta löytämään juuri sen oikean määrän sekä fyysistä että digitaalista leikkiä.
Pienillä arjen valinnoilla, kuten selkeillä rutiineilla ja yhteisillä hetkillä, voi olla suuri vaikutus lapsen hyvinvointiin ja oppimiseen.
Lue myös
Leikki on villi voima – takaa lapselle arjessa aikaa leikkiä