Vaikka arki alkaakin, muista leikkiä
Leikki on villi voima – takaa lapselle arjessa aikaa leikkiä
Asiantuntija neuvoo – vanhemmat, arvostakaa leikkiä!
Lapsella on oikeus leikkiin, se on kirjattu Lapsen oikeuksien sopimukseen. Usein leikkiä ja sen merkitystä vähätellään, vaikka leikillä on lapsen kehitykselle valtava arvo.
Lapselle on hyvin luontaista, että uudet taidot opitaan ja käsitellään leikin kautta.
Jos vanhemmille voisi antaa yhden ainoan neuvon, se olisi, että leikkiä kannattaa arvostaa! Raivatkaa kiireiseen arkeen tarpeeksi tilaa leikille, kertoo Karolina Lamroth, Leikkipäivä-ohjelman koordinaattori Mannerheimin Lastensuojeluliitosta.
Ja vaikka leikki on lapselle oikeus, eivät leikin hyödyt katso ikää! Aikuisen leikkiä voivat olla oma harrastustoiminta, tiede, taide – leikkiminen ei lopu mihinkään ikään tai aikuisuuteen. Ihminen tarvitsee leikkiä, iästä riippumatta.
Leikki on villi voima
Ihmisen elämän eri vaiheissa leikki muuttaa muotoaan. Leikki on aina vapaaehtoista ja hyvää oloa tuovaa, siinäpä lyhykäisyydessään universaalit leikin perussäännöt.
Vanhemmilla saattaa syntyä tarve suorittaa tai muokata leikkiä, mutta sitä ei kannata tehdä! Leikeistä voidaan unohtaa ihan kaikki rajoitukset, sillä leikki ei sulje mitään aihetta tai tapahtumaa pois, Karolina kertoo.
Leikin aikana lapset saattavat käsitellä elämänsä kummallisiakin tapahtumia, joka saattaa joskus tuottaa leikkiin eriskummallisiakin vivahteita. Niihin ei yleensä kannata puuttua, asiantuntija neuvoo.
Leikki on myös oiva työkalu, kun jokin uusi asia mietityttää lasta.
Jännittäviä tilanteita, kuten koulun alkua tai uuden kaverin synttärikutsuille menoa voi myös harjoitella lapsen kanssa yhdessä roolileikin avulla, Karolina muistuttaa.
Leikki on lapsen anarkiaa aikuisten maailmassa
Leikissä lapsi saa ohjata ja vanhempi voi seurata, se on lapselle voimaannuttava asetelma. Vanhempi puolestaan voi leikin tiimellyksessä ohimennen huomata lapsessaan uusia taitoja ja asioita.
Leikki on kuin lapsen anarkiaa. Aikuiset luovat lasten maailmassa säännöt, aikataulut ja puitteet, leikissä kuitenkin lapsi voi olla pomo ja kokea onnistumisen tunteita tai omiin taitoihinsa ja kykyihinsä kohdistuvaa ihailua, Karolina kertoo.
Leikissä ei tarvitse opettaa lapselle millainen maailma todellisuudessa on, elämän realiteetit lapsi oppii haluamattaankin matkan varrella.
Leikissä lähimetro voi hyvin lähteä Sörnäisistä parin pysäkin kautta suoraan avaruuteen ja se on ihan ok, ei sitä tarvitse korjata, mitä tahansa voi tapahtua leikissä.
Aikuiset näkevät lapsen leikistä vain pintaraapaisun. Leikki saa voimansa lapsen mielikuvituksessa ja on paljon syvällisempi kokemus kuin junan liikuttelu sohvan selkänojalla.
Leikin vaikutus lapsen kehitykseen ja terveyteen
Ei leikki aina synny aikataulutetusti. Parempi vaihtoehto olisi varata arjessa tilaa perheen yhteiselle olemiselle ilman tehtävälistaa tai aikataulua, aina silloin kun se on mahdollista.
Leikillä on monia hyötyjä! Leikki on lapselle arjen kiireiden keskellä palauttavaa ja rentouttavaa, se laskee suorittamisesta tulevia paineita. Se auttaa lasta uuden asian oppimisessa, lisää hyvinvointia, ongelmanratkaisu- ja päättelykykyä, kasvattaa luovuutta, parantaa sosiaalisia taitoja ja ennen kaikkea, tukee mielikuvituksen kehitystä.
Mielikuvituksen kehitys leikin avulla tukee vahvasti myös ajattelun kehitystä.
Kun lapsi pystyy kuvittelemaan asioita, jotka eivät ole totta ja sitten erottamaan ne niistä, jotka ovat totta, hän pystyy myös hahmottamaan sitä kautta erilaisia kokonaisuuksia, Karolina kertoo.
Mielikuvittelun avulla lapsi alkaa nähdä erilaisia mahdollisuuksia. Leikki rohkaisee unelmoimaan ja lisää tulevaisuudenuskoa. Nämä taidot ovat lapsen oman persoonan kehityksen kannalta hyvin tärkeitä.
Leikin kautta oppimiseen perustuva ilmiöpohjainen malli on usein käytössä myös kouluissa. Esimerkiksi liikunnallisia ja motorisia taitoja opetellaan pelailun, kisailun ja leikin varjolla.
Leikin hyödyt mm.:
- Palauttava ja rentouttava
- Voimaannuttaa ja luo uskoa omiin taitoihin
- Laskee suorituspaineita
- Auttaa oppimisessa ja soveltamisessa
- Auttaa vaikeiden asioiden käsittelyssä
- Auttaa tunnetyöskentelyn opettelussa
- Lisää hyvinvointia
- Lisää ongelmanratkaisu- ja päättelykykyä
- Kasvattaa luovuutta
- Parantaa sosiaalisia taitoja
- Tukee mielikuvituksen kehitystä
- Tukee ajattelun kehitystä
- Opettaa hahmottamaan kokonaisuuksia
- Lisää tulevaisuudenuskoa ja rohkaisee unelmoimaan
- Tukee lapsen oman persoonan kehitystä
Ruutuajan ei tarvitse olla peikko, se voi olla työkalu
Vaikka osa lasten kiinnostuksen kohteista saattaa olla niitä ihan samoja kuin vaikka 80-luvun lapsilla on ollut, paljon uusia ulottuvuuksia tulee ajan kehityksenkin myötä.
Ote MLL:n digitaalisen pelaamisen artikkelista:
”Samalla kun digitaalinen media on ylipäänsä lisääntynyt, on pelaamisesta tullut kiinteä osa lapsuutta ja nuoruutta 2010-luvusta lähtien. Pelaaminen aloitetaan monesti jo hyvinkin nuorena, ja pienten lasten kohdalla voidaankin puhua digitaalisesta leikistä, joka on tullut perinteisten leikkien rinnalle…”
Puhelin on hyvä esimerkki, siitä on tullut lapsille ja nuorille tärkeä leikkikalu. Puhelimella voi ottaa erilaisia kuvia, tehdä hauskoja kuvankäsittelyitä ja käyttää filttereitä. Oman elokuvan voi nykyään helposti kuvata ja editoida pelkästään puhelimen ohjelmistolla.
Usein aikuiset mieltävät lapsen digitaalisuuden aika kapeakatseisesti. Esimerkiksi erilaiset pelit voivat olla lapsen ja nuoren digitaalista leikkiä. Täytyy muistaa, että leikkiä on niin monenlaista, Karoliina kertoo.
Lapsuutta ei voi museoida, leikki muuttuu aina ajassa, sillä maailmakin muuttuu. Leikki on aina aikansa tuote.
Korona-aikana lapset pitivät leikkitreffejä videopuheluiden avulla, kun kavereita ei voinut nähdä fyysisesti. Lapset ovat luovia ja osaavat ottaa nopeasti käyttöön nämä kehittyvät välineet leikin tueksi.
Lue lisää lasten digitaalisesta kasvatuksesta.
Haasteet leikissä – Mitä tehdä, jos ei halua leikkiä lapsensa kanssa
Usein vanhempien jaksaminen tai aika on arjessa kortilla, joskus leikkiminen lapsen kanssa katsotaan tylsäksi. MLL asiantuntijat saavatkin paljon kyselyitä vanhemmilta, jotka kokevat leikin lapsensa kanssa haasteeksi.
Perheen ja arjen pyörittäminen on joskus raskasta, mutta leikki kannattaa nähdä ainutlaatuisena näköalapaikkana oman lapsen maailmaan, Karolina kertoo.
Pienellä vauvalla pelkkä vuorovaikutus oman vanhemman kanssa on jo leikkiä. Käsien takaa kurkistelu, erilaiset päristelyt, loruttelut, kutittelut, köröttelyt ja höröttelyt tuovat valtavasti kehityksellistä hyötyä aina keskinäisen suhteen lujittamisesta kielelliseen kehitykseen. Vanhempien lasten kanssa leikkiminen saakin jo erilaisia muotoja.
Tärkeintä on päästää irti siitä huolesta, että tekisi jotain väärin ja koittaa tyhjentää pää hetkeksi aikatauluista ja tekemättömistä kotitöistä.
Usein vanhempi väsyneenä toivoisi voivansa hoitaa kotitöitä tai vain katsella lapsen leikkiä. Sekin on ihan ok.
Leikin ei myöskään tarvitse aina olla mitään ihmeellistä ja mullistavaa, se voi olla vain lempeää vuorovaikutusta, kuten kutittelua tai jonkun pelin pelailua yhdessä. Mielikuvitusmaailmoiden syövereihin sukeltavaa fantasiaa, majan rakennusta tai roolipelaamista kauppaleikin muodossa ei tarvitse jaksaa joka hetki.
Vanhempi ei voi olla lapsen ohjelmatoimisto 24/7
”Tyyyylsääää, ei ole mitään tekemistä!” -huutelu on varmaan useimmille vanhemmille enemmän kuin tuttua.
Joskus vanhempaa voi kuormittaa, jos lapsi tarvitsee leikkiin paljon osallistumista ja ohjausta. Tämä voi johtua siitä, ettei lapsi ole saanut itsenäiseen leikkiin tarpeeksi mallia tai vain yksinkertaisesti siitä, että lapset haluavat monesti leikkiinsä kaverin.
Kaikilta leikki yksinään ei vain lähde helposti. Silloin lapselle voi esitellä erilaisia vaihtoehtoja tekemiseen ja hiukan tuupata oikeaan suuntaan. Kukaan vanhempi ei kuitenkaan voi eikä kuulukaan olla lapsen ohjelmatoimisto 24/7. Usein jo se, että leikin saa alkuun yhdessä saattaa auttaa, Karolina neuvoo.
Tutustu myös näihin
Tekoälylelyt – ovatko ne turvallisia?
Tulosta hauskoja puuhatehtäviä
Koko perheen kesäolympialaiset